Kastroida vaiko eikö?

Kastroida vai ei, sitä tässä nyt on viimeiset pari kuukautta pähkäilty kun eturauhasvaiva löytyi. Hormonipistoksien jälkeen oireet ovat helpottaneet ja koira ei näytä menevän niin herkästi jumiin. Sen optimistisemmin en uskalla vielä sanoa vaikka hyvältä vaikuttaakin :)

Olen kuitenkin pitänyt Lediä aina vähän PR-koirana rodulle kun se on niin kookas mutta hyväluonteinen. Monet ovatkin kysyneet onko se leikattu kun käyttäytyy niin hyvin toisten koirienkin kanssa ja on verrattain rauhallinen. Siksi tuntuu että tavallaan menettää jotain jos sen leikkauttaa, koska monella tuntuu yhä olevan harhakuvitelma että koiran leikkauttaminen korjaa luonne- tai koulutusongelmat. Sitten nämä ihmiset luulevat että se on tuollainen yksilö koska se on kastroitu.

Mietin myös mitä ovia kastrointi sulkee näyttely- ja kilpailumaailmassa. Näyttelyihin ei ole asiaa, olisi kiva ollut pyörähtää sen kanssa edes kerran kehässä kunhan sen olisi saanut terveeksi niin että se olisi voinut ravata puhtaasti. Kisoihin tuskin ollaan menossa, joten se puoli ei haittaisi ja käsittääkseni kastrointi ei ole este, valioitumiselle varmaankin jos siihen tarvitaan näyttelytulos. Luonnetestiin kuulemma saa osallistua kastroitukin uros, toivottavasti tieto pitää paikkansa.

Pohdiskelin myös miten toisten koirien suhtautuminen Lediin muuttuisi kun se menettäisi uroksen hajunsa. Leikkaamattomat urokset kun usein mieltävät leikatut nartuiksi, tai muuten vaan kelvollisiksi nylkytettäviksi. Niinhän myös Ledi on vallan erikoistunut leikattuihin uroksiin, ei se nartuistakaan välitä. Mietin hankaloittaisiko tämä meidän koirapuistoilua, mutta loppujen lopuksi käymme muutenkin verrattain harvoin siellä joten tuskinpa vaikeuttaa elämäämme millään lailla.

Turkki huolettaa myös, en haluaisi siitä paksumpaa tai pehmeämpää tai sellaista että karvaa irtoaa jatkuvasti ilman selkeitä karvanlähtöaikoja. Mutta kaipa senkin kanssa oppisi elämään jos se sellaiseksi menisi.

Tärkeimpänä kuitenkin on koiran hyvinvointi, vaikka ei olekaan 100 % varmaa että eturauhasvaivat olisivat uusiutuneet, niin en vaan halunnut riskeerata että koira kipeytyisi uudelleen ja tulevakin kesä menisi penkin alle harrastusten ja muiden puuhastelujen osalta. Lopulta sitten tein päätöksen ja vein Leppäsen eläinlääkäriin kastroitavaksi. R.I.P. testicles. Siitä lisää seuraavalla kerralla.

Herrasmiesvaivoja

Eläinlääkäri Saelassa käyty. Eläinlääkäri katsoi ensin liikkeet ulkona käynnissä ja ravissa, eikä niissä näkynyt epäpuhtautta muutoin kuin että takajalat vähän harottaa. Näkemänsä ja kuulemansa perusteella hän päätti lähteä tutkimaan eturauhasta, jonka myös kasvattaja pyysi tarkastuttamaan. Lämpö oli normaali ja virtsanäyte laitettiin pyörimään linkoon.

Ledille iski kateus kun puudelikin sai olla sohvalla, ja kiipesi itsekin.

Koira pötkäytettiin paksulle patjalle selälleen karvojen ajelua varten, jotta eturauhanen voitaisiin ultrata. Peräaukon kauttakin voi kuulemma tunnustella, mutta siitä ei selviä muuta kuin onko eturauhanen normaalikokoinen vai laajentunut, kystat tai muut voi kuulemma jäädä huomaamatta.

Karvat ajeltiin vehkeen molemmin puolin, Ledi on tottunut olemaan hierojalla ja fysioterapeutillakin hoidettavana niin ei tarvinnut rauhoittaa toimenpidettä varten. Eläinlääkäri ultraili ja ensin epäili että kuvassa voisi näkyä kysta eli nesterakkula, mutta toisaalta saattaa olla myös karvaa tai muuta välissä joka vaan näkyy tummana läiskänä. Eturauhanen on kuitenkin suurentunut, joten sitä lähdetään hoitamaan hormonipistoksilla, tulehduskipulääkekuurilla ja tarvittaessa antibioottikuurilla mikäli virtsanäyteviljelyssä havaitaan kasvua. Nauratti vähän kun eläinlääkäri kysyi annetaanko Rimadylia jota meillä on ennenkin ollut, vai laittaako hän mukaan Norocarpia joka on vähän edullisempi rinnakkaislääke. Olin nimittäin äskettäin lukenut roiskuvan kokemuksen Norocarpista, mutta rohkeana lähdin sitä kokeilemaan kun Ledin vatsa ei erityisen herkkä ole.

Ledihän ei ole koskaan ollut narttujen perään, kyllähän se ulkona toki nuuskii ja välillä nuoleekin hajuja mutta ei mitenkään erityisen paljon verrattuna esimerkiksi Tuikkuun, joka tekee ihan samaa ja on kuitenkin narttu. Eläinlääkäri tosin sanoi että se on yksilöllistä mikä kenellekin on "liikaa", ja miten ne oireet sitten ilmenvät. Eturauhanenkin saattaa vaivata enemmän silloin kun on joku narttu kiimassa lähellä, ja olla oireettomampi kiimattomina aikoina. Meidän lenkkipoluilla liikkuu kyllä niin paljon koiria, että sitä rauhallisempaa aikaa ei varmaankaan kauheasti ole.

"Ledi on lenkkien jälkeen ollut selvästi kipeä, selkä menee jumiin, eikä rtg-kuvissa ole löytynyt selkeää syytä. Yleistutkimuksessa Ledi liikkuu puhtaasti käynnissä ja ravissa, takajalkoja vähän levittäen. Virtsanäytteen tutkiminne, näytteessä runsaasti siittiöitä, punasoluja, muutama strukviittikide ja leukosyyttejä. Näyte viljeltiin, soittakaa tuloksesta torstaina. Viljelyn perusteella valtaan antibiootti.

Ultraäänitutkimuksessa todetaan suurentunut eturauhanen, halkaisija 4-5 cm, eturauhasessa muutamia pieniä kystia. Hoitona Ledi sai hormonipistoksen (Tardak), jonka vaikutusaika on 3-4 viikkoa. Hormonipistos tulisi toistaa n. 3 viikon kuluttua, jolloin samalla kontrolloitaisiin virtsanäyte.

Mikäli oireet helpottavat, suosittelen kastraatiota."

Tämän perusteella peruin loppukuun eläinlääkäriajan, seurataan ensin tilannetta näiden tietojen pohjalta kevät ja mikäli oireet eivät helpota, sitten katsotaan sitä magnettikuvausta uudelleen. Toivon kovasti että nämä viimeaikaset selkä- ja muut  vaivat johtuisivatkin vain eturauhasesta! Toki nivelvalmisteiden käyttöä jatketaan, koska nivelrikko on jo todettu. Mutta kunpa se olisi kivuton nivelrikko nykyisillä valmisteilla, ja nyt jos viimeisin vika olisi todella eturauhasessa ja se saadaan kuntoon niin Ledin kanssa ehkä voisi alkaa harrastaakin vihdoin jotain!

Lediä ei ole kastroitu koska sille ei ole ollut syytä, mutta jos hormoonipistokset vievät oireet pois niin kyllähän ne pallit sitten lähtee. Käväistään kuitenkin vielä siellä osteopaatilla ensi viikolla, oppiipahan itse ainakin toivottavasti taas jotain uutta koirista, kuten tänäänkin. Ja jos oireet ei häviä niin sitten uutta aikaa vaan ja Cartprophenia ja magneettikuvausta kehiin.

Varovaisen toiveikkaana kevääseen!