Ledin leikkejä

Ledi kun on nyt ollut ainoana koirana kotona niin ollaan päästy harjoittelemaan kaupunkikäytöstä pitkästä aikaa. Juna-asemalla Ledin nenä tutki ohikulkijat ihan kuin tullikoiralla ikään. Parin vapaaehtoisen syliinkin ui rapsutuksia hakemaan.

Aloin tuossa joku päivä Canista luettuani opettaa Ledille peruuttamista, tavoitteena peruuttaa esteiden yli ja kehittää takapään hallintaa. Johan se peruuttaa peräti kaksi askelta ja ottaa sitten samantien viisi askelta eteenpäin! Syyttäisin kyllä tästä omistajan saamattomuutta asian suhteen. Nyt lappalaiskoirafoorumilla alkoi "temppurinki" jossa otetaan teemaksi opettaa joku temppu koiralle seuraavan kahden viikon aikana, jonka jälkeen tulokset esitellää kuva- tai videomuodossa muille. Ensimmäinen opetettava temppu on perinteinen orava/kurre/pupu, jossa koira istuu sievästi molemmat etutassut ilmassa. Tästä on valittavana myös haastavempi temppu, mutta meille ehkä riittää alkuun tuokin. Ensimmäinen harjoittelukerta nimittäin alkoi sillä, että Ledi ensin söi herkkukäden rannetta myöten, jonka jälkeen hyppäsi päin niin että lensin keittiön seinään. Note to self: huonompia herkkuja palkaksi ja/tai temppuejen opettaminen vasta lenkin jälkeen. Loppuun vielä parit videot talvipuuhista.

Miksi suotta ottaa keppiä kun voi ottaa koko puun?

 

Umpihangessa

Aluksi Ledin kyynären kuulumisia. Käytiin tiistaina klinikalla hakemassa viimeinen Cartrophen-pistos ja eläinlääkäri samalla kokeili jalan vieläkö se rutisee. Iloksemme siitä ei kuulunut minkäänlaista rutinaa, joten onpi mahdollista että koirasta ihan eläjäksi vielä on! Pistoksia jatketaan kerran kuussa vielä puoli vuotta, jonka jälkeen otetaan viralliset luustokuvat. Lisäravinteena vielä glukosamiinia (vai mitä se nyt oli).

Tänään käytiin umpihangessa tarpomassa, ihmiset lumikengillä ja suksilla ja koirat edellä miten parhaiten taisivat. Puuterilunta oli yli puoli metriä, joten hirmu kauaa ne eivät juoksennelleet ympäriinsä vaan alkoivat kummasti hakeutua suksien päälle tai lumikenkien kannoille.. tässä kuvia siitä reissusta:

 

Iiisi on  vähän reppana noiden lumipaakkujensa kanssa, niin ennen seuraavaa reissua siltä vähän karvat lyhenee jaloista ja mahan alta. Partaa ei kuulemma saa leikata pois, vaikka kovasti himottaisikin.

Kuopioon palattua kävin Ledin kanssa vielä pitkästä aikaa koirapuistossa. Siellä se leikkikin pitkälti toista tuntia shelttimixin kanssa ja kivaa näytti olevan. Nyt on jaloissa melko rauhallinen sakemanni!

Lumileikkejä - Easy special

Lähdettiin jouluksi piipahtamaan maalla Etelä-Savossa, jossa olikin onneksi vähän enemmän(!) lunta kuin täällä pohjoisemmassa. Koirat sai viipottaa päivät pihalla ja siitäkös ne tykkäsi. Tuikkukin kävi yhden yön kyläilemässä, mutta palasi nyt toistaiseksi vielä Savonlinnaan. Eivät kuulemma ole halukkaita sitä takaisin antamaankaan.

Reissua edeltävällä viikolla kun jäin kahdestaan koirien kanssa, ajattelin vähän lyhentää Iisin otsatukkaa. Se ilmeisesti vähän lipsahti, ja sille tuli vähän vähemmän rodunomainen trimmaus. Koira itse tuntui olevan muutoksesta kovin hyvillään, ainakin se on selvästi katsellut maailmaa paljon enemmän nyt kun näkeekin jotain. Ensireaktio koiralla tosin oli vähän erilainen: "Miksi minä?"

 Ulkoilukuvat ovat melko onnettomia, kun E7 ei liikkeessä pysy oikein perässä. Onpahan kuitenkin joitain muistoja joululta.

Eläinlääkäriin piikille

Tänään käytiin hakemassa ensimmäinen Cartrophen-piikki, kuukauden kuurina kokeillaan vielä sitäkin.

"Cartrophen elvyttää nivelnesteen ja nivelruston aineenvaihduntaa, sekä estää nivelvaurioissa esiintyvien rustoa hävittävien entsyymien toimintaa. Lisäksi Cartrophenilla on tulehdusta poistava vaikutus nivelten alueella."

Viimeinen pistos käydään hakemassa tammikuun 10. päivä klinikalla, jossa eläinlääkäri katsoo tilanteen uudelleen.  Jos kehitystä ei näytä tapahtuneen, niin suositteli että kyynäret kuvattaisiin silloin uudelleen.

Koira kyllä liikkuu ihan hyvin, joten jos pysyy edes tuon kuntoisena niin olen ihan tyytyväinen. Kipuja ei näytä olevan ja koira on muutoinkin ihan oma itsensä. Käytiin yksi ilta tässä pitkästä aikaa koirapuistossa sosiaalistumassa, onhan tuo melko epävarma teinieinari kyllä. Sitten kun se muisti että voi tulla minun jalkoihin turvaan ja luotti siihen että häädän yli-innokkaat toiset koirat pois, niin se reipastui kummasti ja lähti tutustumaan reiluun vuosikkaaseen flättiurokseen ja johonkin hyperaktiiviseen minipinseriin. Lähdettiin pois siinä vaiheessa kun kaikki olivat rauhassa (paitsi hyperaktiivinen räyhäke) ja kaikille jäi toivottavasti hyvä mieli. Vaikka sitä asuu kaupungissa niin näköjään voi mökkiytyä jos ei ota asiakseen lähteä tapaamaan muita koiria..

Kiirettä pitää

Niin on puuhaa riittänyt ettei tottiksiin ole päässyt ja tänään peruin loppukauden osallistumiset, kun tammikuun alusta ei enää kyytiäkään olisi ollut. Pitää mahduttautua jollekin toiselle kurssille alkuvuodesta. Tammikuussa voisi huvikseen käydä myös mätsärissä ainakin turisteloimassa, kun niitä ensimmäisellä viikolla näyttää olevan parikin tässä lähellä.

Ledi liikkuu ihan hyvin pelkällä nivelvalmisteella, joskaan ei omasta mielestäni puhtaasti. Etenkin liikkeelle lähdöt vaikuttaa jähmeiltä. Ensi viikolla olisi tarkoitus käydä hakemassa Cartrophen-piikki.