Tuikku poimii nyt melko suurella varmuudella "pudonneet" lapaset ja muut tutut pehmeät esineet ja tuo ne minulle pyytämättä ilmeisesti vaikka kotiovelle asti jos en noteeraa sitä (tätä en ole uskaltanut vielä kokeilla, vaan olen palkannut sen heti kun on saavuttanut minut ja luovuttanut esineen - käteen, ei pudottamalla maahan!). Hiljalleen se oppii poimimaan muunkinlaisia esineitä: heijastin nousee ja tänä aamuna kokeilin poimiiko se pudottamani avainkaulanauhan, jossa roikkui mm. henkilökortti ja muuta kovaa sälää. Ei nostanut, nuuhkaisi kyllä. Kun kehotin sitä kääntymään takaisin ja kannustin sitä poimimaan, ravisteli se sitä villisti ja toi sen minulle pomppien kuin varsa kesälaitumella. En ole esineiden kaltoin kohtelusta kieltänyt, tosin edellisen kantotreenin jälkeen suklaalevy oli aika ryvettyneessä kunnossa kun halusin sen pitävän siitä kunnolla kiinni ja niin kauan että saan esineestä otteen, kun Tuikku nyt meinaa pudottaa sen heti kun ojennan kättä kohti. Esine toki vaihdetaan aina nameihin.
ps. unohdin sen mätsärin ihan totaalisesti. Neljän aikaan iltapäivällä muistin että kymmeneltä aamulla olisi pitänyt olla siellä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti