Koirien vuosikulut

Essi oli blogissaan laskenut koiranpennun kulut ensimmäiseltä vuodelta. Saksanpaimenkoiran pennulle kertyi hintaa ensimmäisenä vuonna 3560,68 € (pennun ostohinta 1000 €). Kuulosti sen verran hurjalta summalta, että piti ihan itsekin miettiä paljonko Lediin on mennyt rahaa. Kyseessähän oli Ledin toinen vuosi, enkä ole pitänyt paperikirjanpitoa joten täytyi tyytyä Osuuspankin mainioon sovellukseen nimeltä Oma talous, johon voi määritellä eri kuluille yhteisen nimittäjän kuten Koirat, ja se laskee jatkossa nimetyt korttiveloitukset (eläinkaupat, eläinlääkärit..) ja tilisiirrot (laskujen maksut kuten hieroja, nettitilaukset) sen otsikon alle. Koiriin menevistä kuluista kun ei voi eritellä Ledin kuluja, niin lasketaan nyt sitten paljonko on mennyt yleensäkin koiriin vuoden 2012 aikana, kun laskuri ei yllä vuoteen 2011 asti. Koirien ostohintoja ei siis huomioida. Laitan osan kulujen kohteista linkeiksi, jos kiinnostaa vilkaista tarkemmin mihin ne rahat ovat menneet.

Sain koiriin käyttämäkseni summaksi 1180 €. Siihen sisältyy ruoat, pannat ym. varusteet, eläinlääkärit, hieronnat, vesiterapia, koirahoitola, luustokuvat, MH-luonnekuvaus ja mitähän kaikkea. Sen sijaan siihen ei ole laskettu matkakuluja, vakuutusmaksuja tai  apteekista ostettuja lääkkeitä, ja fysioterapiatkin piti maksaa käteisellä ja samoin häkki. Pesulalaskun voisi toki liittää näihin kuluihin kun koirien takiahan ne matot piti pesulaan viedä :D lisätään siis tuohon summaan karkea arvio käteisostoista ja muista erittelemättömistä kuluista, en muista enää edes ihan tarkkoja summia tai en osaa arvioida esim. polttoaineita tarkemmin:

Ledin fysioterapia 130 € 

Apteekkilääkkeet 40 €

Häkki 60 €

Vakuutukset 130 €

Pesula 60 €

Polttoaineet 100 €

Ruoat, luut, namit yms. muualta kuin eläinkaupasta: 50 €

Potkukelkka Kickspark: 90 €

Kulut koiriin yhteensä 1840 €

Tuotot yhteensä 270 € (palautus Ledin ostohinnasta luustokuvien jälkeen)

Loppusumma koirien kuluihin vuonna 2012: 1570 €

Aika karkeat arviot tosiaan nuo yllä listatut, ja voihan olla että autuaasti olen unohtanut jonkun menoerän.  Koiralehtiä ja seurojen jäsenmaksuja en ole tuohon laskenut, koska en totta puhuen edes tiedä minkä seurojen ja yhdistysten jäsen tällä hetkellä olen ja tuleeko minulle enää mitään koiralehtiä (luulisin että Canis tulee yhä). En kuitenkaan jaksa alkaa selvittämään noita asioita, joistain kympeistä varmaankin puhutaan. Ruokakustannuksia laskee se että meitä koiranomistajia asuu taloudessa kaksi, joten usein ostetaan vuorotellen ruuat koirille. Tuikun kulujen osuus taitaa olla muutamassa kympissä, kun se asustelee edelleenkin toisessa taloudessa.

Tokihan jos Ledi olisi ollut terve niin summat olisivat olleet useita satalappusia pienemmät, mutta luustokuvissa olisin sen joka tapauksessa käyttänyt, joskin todennäköisesti kuitenkin vasta seuraavana vuonna. Jos tuosta vähentää muiden koirien menot ja kuvittelisi että Ledin ei olisi tarvinnut asioida eläinlääkärissä rokotuksia kummemmilla asioilla, niin kustannukset olisivat vain joitain satasia vuodessa, lähinnä ruokaan ja varusteisiin (lelut, pannat jne). Aina ei kuitenkaan mene kuten Strömössä, joten olin ehkä ihan fiksu etten ottanut saksanpaimenkoiraa opiskeluaikoina. Silloin tosin epäilin että koira SYÖ niin paljon ettei mulla ole varaa pitää sellaista, mutta on ne rahat nyt tainneet johonkin muuhun mennä kuin ruokaan.

Kuitenkin, vertailun vuoksi ratsastukseen olen saanut näköjään kulumaan suunnilleen saman verran kuin koiriin, ja väittävät ratsastusta kalliiksi harrastukseksi? Enkä minä harmittele kumpaankaan menneitä rahoja, kovin olisi elämä ollut hiljaista ja ankeaa ilman noita elikoita. Vaan jos rahasta on tiukkaa niin koiran ottaminen on kyllä riskipeliä jos haluaa sen hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Terveen koiran saaminen kun tuntuu olevan lottovoitto! Toisekseen eihän tuo summa kuitenkaan tee kuin vähän reilut 4 € päivässä, sen hinnan raaskin maksaa milloin vain noista turjakkeista :) toki kuitenkin toivon että tänä vuonna kustannukset jopa puolittuisivat koirien pysyessä terveempinä.

Askarruttaako jokin?

Askarruttaako jokin asia koiriin tai blogiin liittyen? Lisäsin yläpalkkiin UKK sivun, eli usein kysytyt kysymykset vastauksineen. Lisäilen vastauksia sitä mukaa kun uusia askarruttavia asioita ilmenee!

http://reenit.blogspot.fi/p/ukk.html

Kuvanmuokkausta

En ole mikään velho kuvanmuokkausohjelmien kanssa ja harvoin jaksan kuvia käsitelläkään ennen julkaisua. Joskus eteen kuitenkin sattuu mieleinen kuva joka olisi vielä hienompi ilman taustalla näkyviä ihmisiä, autoa, rojua yms. Onneksi ne saa joistain kuvista poistettua ilman ylenpaattisia photoshoppaustaitoja. Gimp taipuu siihen vallan mainiosti ja se on ilmainen ohjelma. Alla yksi harvoista kuvista josta jaksoin poistella ylimääräisiä rojuja.

Alkuperäinen kuva vasemmalla, pikaisesti siistitty versio ilman peräkärryä ja puhelintolppaa oikealla.

Jos kiinnostaa tietää kuinka, simppeli ohjevideo löytyy esim. täältä ja paljon muuta vaikkapa täältä.

Alla vielä kuva "luonnevikaisesta" Ledistä ja kummipojastani. En ole vieläkään päässyt jututtamaan sitä naapuriani tuosta koiran nimittelystä, mutta en anna asian myöskään unohtua! Hmph!

Ulkoasua ja yöpymistä autossa

Pidemmän aikaa on ollut tarkoitus vähän uudistaa blogin ulkoasua, mutta onko nuo koirien tiedot mitenkään käytännölliset tuossa vasemmassa laidassa kuvan kera, vai pitäisikö säilyttää koirien sivut tuossa vihreässä yläpalkissa? Mielipiteensä voi ilmaista äänestyksen kautta. Kuvat toki voi vaihtaa paremmiksikin, mutta näin yömyöhällä en enää silmät ristissä jaksanut muokata niitä enempää.

Jäi muuten mainitsematta että koirat tosiaan yöpyivät la-su yön autossa, vaikka ulkona oli -10 C tai vähän enemmänkin pakkasta yöllä. Iisillä oli toki takkinsa päällä kun se on niin karvaton, mutta Ledi ei tarvinnut. Auton sisätilalämmitin hönki pienellä teholla lämmintä ilmaa keulasta kohti perää ja kun illalla sekä varhain aamulla kävin autossa fiilistelemässä niin sisäilma oli varsin optimaalinen: ei liian lämmin muttei yhtään viileäkään, ja yllättäen ei yhtään kostea jota se varmasti olisi ollut ilman lämppäriä, kun kaksi isoa koiraa hönkii ikkunoihin kuusi tuntia. Suosittelen moista ratkaisua, jos koiria ei joskus ole mahdollista majoittaa sisätiloihin. Olettaen toki että ne ovat autossa muutenkin viettäneet paljon aikaa ja niillä on riittävästi tilaa nukkumiseen.

Pääsiäinen maalla

Olipahan taas mukavaa torstaina pakata kamat ja koirat autoon ja suunnata pois kaupungista! Auto oli kyllä aika täysi kun kyytiin piti saada kolme aikuista ihmistä, kaksi isoa koiraa, yksi kissa ja kaikkien tavarat. Hyvin kuitenkin mahduttiin, kissakaan ei joutunut takakonttiin koirien sekaan vaan sai matkustaa omakssa boksissaan.

Bemun kontissa mahtuu vaikka yöpymään!

Suuntasimme ensin Tuikun luo ja jestas että se olikin kasvattanut komeat varvaskarvat talven aikana! Moni jääkarhukin olisi noista kateellinen.

Ledihän tykkäsi taas ulkoilla eikä käynyt sisällä kuin syömässä ja nukkumassa. Koska en Iisiä ja Tuikkua halunnut valvomatta laittaa yhtä aikaa ulos, oli Ledi illalla aika sippi kun nartut vuorottelivat seuraneitinä ja molemmat olivat leikkituulella. Ikkunasta sain kuvattua osan leikeistä.

Ensin Tuikun kanssa..

..sitten Iisin, ja kohta taas vuoron vaihto.

Sisällä Ledi olikin sitten mukavan rauhallinen ja jaksoi olla sopivan seurallinen vauvaa, tai pitäisikö sanoa jo taaperoa kohtaan. Iisikin suhtautui hienosti pieneen lapseen, halusi olla lähellä mutta ei edes koettanut nuolla kuten Ledi jatkuvasti olisi halunnut tehdä. Minkäs teet kun pikkulasten kädet ja naama ovat yleensä ainakin vähän ruuassa. En tiedä johtuiko siitä vai mistä myös se, että Iisi hypähti kohti 3-vuotiaan lapsen naamaa ja tilanne oli niin nopea etten tiedä olisiko se ollut antamassa suukkoa vai näykkäämässä (koska oli itse juuri nauttimassa rapsutuksista kun sen läheltä juostiin ohi), mutta säikähdin ihan pirusti. Minulla on kieltämättä vähän taipumus ajatella Iisistä aina pahinta, on se sen verran usein murahdellut minulle, käynyt Tuikun kimppuun ja napannut minuakin ranteesta että en ihan luota siihen. Ja tuon tempun myötä pysyn varovaisena jatkossakin, onneksi mitään ei sattunut muuta kuin että tyttö säikähti. Tietenkään siinä tilanteessa ei käyty jeesustelemaan mitä olisi voinut sattua tai kiljumaan koiralle ettei muksu pelästyisi enempää, vaan Iisi pääsi ulos jäähylle ja asiasta ei tehty sen suurempaa numeroa. Itse vaan mietin vieläkin että mitä jos. Sen verran on lehdissäkin ollut juttua miten se oma ihana tessu olikin purrut pientä lasta kasvoihin. Mietityttää.

Iisi ei murehdi menneitä vaan nauttii kevätauringosta. Jokainen päivä on uusi eikä menneet paina!

Lauantaina jatkettiin matkaa kotipaikalleni ja siellä piha olikin laajentunut ihan uusiin ulottuvuuksiin, josta koirat eivät tietenkään pahastuneet. Kissan kakkaa löytyi taas ylenmäärin ja sitähän molemmat koirat vetivät naamaansa antaumuksella. Pitääkin tarkistaa koska ne ovat saaneet matokuurin, johan tuo olisi aika taas myrkyttää.

"Tännekö se kissa meni?"

Rauniokoira kissankakkametsällä

Kissat ja koirat ulkoilivat varmuuden vuoksi eri aikaan. Tuikku on kasvanut näiden kissojen kanssa, mutta Ledi ja Iisi eivät joten niiden "Kissoja ei jahdata" -ajatus ei ole vielä niin syvään pinttynyt että ne voisi huoletta laskea ulkoilemaan yhtä aikaa. Tokihan kissat pääsevät karkuun aitan alle ja muualle, mutta eipä niille ole syytä aiheuttaa turhaa stressiä.

Tirri 12 v. osaa kyllä halutessaan näyttää koirille niiden paikan arvoasteikossa

Puitakin oli kaadettu ihan reilulla kädellä niin Ledinkään ei tarvinnut pihistää puita halkopinosta, kuten Tuikun luona kyläillessä. 

"Iisi mitä sinä siellä ylhäällä teet??"

"Siistii!!" (ja turhan vaarallista, toim. huom.)

Koirat kunnostautuivat myös pihakoirina. Eiväthän ne ennenkään ole karkailleet mihinkään, mutta kotitalon vierestä menee hiljainen hiekkatie ja jokainen ohikulkija kiinnittää väkisinkin huomion. Koirat eivät tietenkään saa mennä tielle häiritsemään jalankulkijoita, eikä haukkuminenkaan ole suotavaa. Tällä reissulla pari ensimmäistä kulkijaa sai isot haukut portailta, mutta toisena päivänä kulkijoista ilmoitettiin enää yhdellä haukahduksella eikä kumpikaan tehnyt elettäkään mennäkseen tielle! Hurraa!

Valpas vahti seuraa katseellaan jalankulkijaa, mutta malttaa pysyä aloillaan ilman käskyäkin. Lumipenkalta näkee hyvin!

Oven vartijat

Viimeisenä aamuna jääkaapista löytyi vanhaksi menevä HK:n sininen joten ei auttanut kuin lähteä pihalle treenaamaan koiria pienimuotoisesti ennen kotiin lähdön. Ledi esitteli ensin kulmauksiaan, kun ne ei kuulemma seisoessa näy riittävästi ;D

Otin ensin Ledin kanssa sivulle tuloja, pieniä pätkiä seuraamista ja maahan menoa. 

Treenivaatteet tällä kertaa hieman erilaiset kuin yleensä?

"Ledi mitä sinä siellä teet??"

"Miten sinä sinne taakse jouduit poikittain??"

"Vapaa!"

Sitten koiran vaihto, Iisin kanssa oli tarkoitus ottaa samoja mutta sillä oli niin vauhti päällä ettei mistään meinannut tulla mitään. Perusasento oli lähes puoli metriä liian edessä, seuraamisissa hypittiin ja maahanmeno tapahtui jossain ihan muualla kuin sivulla. Vielä kuviakin katsellessa ihmettelin että miten ihmeessä se koira tuonne päätyi :D kuvaajakin luovutti ennen kuin saatiin onnistunut sarja, mutta tuli sellainenkin sitten loppuun kun malttia alkoi löytyä. Hyvä toki että on intoa, ja Iisi on niin kovin hyväntuulinen kun saa tehdä yhdessä.

"Bojoing!"

"Mitä ihmettä nyt taas Iisi?"

"Iisi eikö tästä jo puhuttu?" :D

"Ei nyt oikein Iisi tuokaan kelpaa."

"Iisi missäs se oli se SIVU?"

Löytyihän se paikka lopulta!

Vielä meinaa vähän keulia

"Hyvä, nyt riittää! Hieno!"

Nyt meillä onkin taas kovin hiljaisia koiria asunnossa, mukava reissu oli ja koko porukka hieman rentoutuneempi maalaisilman ansiosta. Tulevalle viikolle ei ole tiedossa mitään ihmeellistä ohjelmaa, mutta pitää koettaa jatkaa vaikka Ledin portaiden peruutuksen opettamista. Ensi kertaan!