perjantai 29. heinäkuuta 2011

Se hullu saksanpaimenkoira

Käytiin tänään koirapuistossa, meidän lisäksi siellä oli 10 kk ikäinen pikkukoira, näytti lähinnä tiibetinspanielilta. Ledi ehti leikkiä sen kanssa jo hyvän tovin kun sisään tuli pieni chihuahua ja terrieri. Otin Ledin kiinni että pääsevät sisään kunnolla ja ettei Ledi pääse haukkumaan niitä (se on keksinyt koettaa mölistä useammassakin tilanteessa). Tulivat sisään ja muut koirat kävivät tutustumassa niihin, joten laskin Ledinkin nuuskimaan. Se meni nätisti chihuahuan luo, joka lähti juoksemaan karkuun ja Ledi lähti perään - uteliaana, eikä lainkaan sillä mielellä että haluaisi edes kiinni saada. Koppasin sen kuitenkin kiinni ja niin teki chihuahuan omistajakin omalleen ja sanaakaan sanomatta poistuivat.

Ok, kyllähän noin suurella kokoerolla voi sattua vahinkoja vaikkei koira vihainen olisikaan, mutta mielelläni olisin vaikka pitänyt Lediä kiinni että se saisi totutella todella pieniin koiriin. Tuo kun on niin suuri ettei ihmiset tajua sen olevan pentu, niin sitten saa pitkiä katseita että siinä on taas yksi huonosti koulutettu susikoira.

Surullisen huvittavaa on myös se, jos haluaa harjoitella kontaktia ohituksissa noiden kanssa niin pikkukoiran omistajat kääntyvät pois meidän edestä vaikka omat koirat olisivat ihan hiljaa ja nätisti. Harjoittele siinä sitten..

Positiivista on kyllä se, että nyt fleksimammat eivät ole enää laskemassa kullannuppujaan koirieni luokse, vaikka ennen Lediä ne "haluaa tutustua kaikkiin vastaantulijoihin" ja jopa ne viisi tonnia painavat fifit saadaan siirrettyä pois keskeltä tietä makaamasta. Ei sinällään haittaa, omat koirat ohitti viikonloppuna viimeksi viisi laumassa räyhäävää pikkukoiraa nätisti ja hiljaa, joten mukavaahan se on jos on enemmän tilaa kulkea tiellä.

Tuikun olisi muuten ehkä syytä päästä näöntarkastukseen. Tänään se mitä ilmeisemmin luuli perhoskoiraa jänikseksi ja lähti Ledi perässään autotielle - onneksi huomasi virheensä lähempänä ja hiljensi ennen tietä, ja jäivät lopulta suojatielle seisomaan. Hiemanko olin sille kiukkuinen, mutta oma vika tietysti kun irti puistoalueella pidin.

Note to self: luoksetulotreenejä ja pysähtymiskäskyjen vahvistamista.

ps. käytiin keskiviikkona mätsärissä Lemmikkiasemalla totuttamassa Lediä väentungokseen. Koirat heittäytyivät ihmis- ja koirajoukossa pitkäkseen eivätkä jaksaneet stressata asiasta, joten ehkä Ledin uskaltaisi kehäänkin viedä seuraavalla kerralla..

2 kommenttia:

  1. Wilhohan voi toimia teille harjoituskappaleena pikkukoirien ohittamisesta jos joskus täällä päin (tai me siellä) sekkailette. Pitää nimittäin ihan kehua, että Wilho toimi tuossa häiriökoirana :) - huom, ei koirana, joka häiritsee - ja toimii siinä tehtävässä todella esimerkillisesti, vaikka toiset eivät toimisikaan.

    VastaaPoista
  2. Tiedän yhden sakemanni-perhoskoira parin saman perheen koirina, että tosiaan ei sillä koolla ole väliä, kunhan isokin osaa olla pienten kanssa nätisti. :) Sen sijaan talvella meinasi yksissä agitreeneissä käydä eräälle pörröiselle pikkukoiralle huonosti, kun livahti radalle ja vauhdilla putkesta syöksyvä belgi luuli sitä omistajansa heittämäksi leluksi. Huomasi kyllä nopsasti virheensä ja päästi heti irti, ettei onneksi käynyt kuinkaan.

    VastaaPoista