torstai 3. toukokuuta 2012

Vappuhulinaa ja esineruutua

Onpahan tullut taas taukoa blogin päivittämisessä, kun ei ole kamalasti mitään uutta ja ihmeellistä tapahtunut eikä ole tullut harrasteltuakaan mitään. Koirat kävivät viettämässä 1,5 vuorokautta lemmikkieläinhoitola Viiksessä kun itse kävimme häissä Jyväskylässä. Kokemus taisi olla traumaattisempi Iisille, joka jäi hyppimään ja huutamaan perään, kun taas Ledi jäi istumaan paikoilleen ja napitti kodittoman koiran silmillään että nyt ne hänet hylkäsi. Lopulta taisi olla minulle vaikeampaa kuin koirille. Jälleennäkeminen oli kuitenkin iloinen ja nyt toivotaan etteivät koirat saaneet sieltä mitään tauteja.

Vappuna käytiin torilla ihmettelemässä hulinaa. Ledi oli vähän ihmeissään ihmisjoukosta, mutta käyttäytyi rauhallisesti ja mallikelpoisesti ihmisten, autojen, vossikoiden ja ilmapallojen keskellä. Lapset huutelivat että POLIISIKOIRA! Terassilla malttoi sitten jo käydä pitkäkseenkin, ja otti vieraiden silitykset tyynesti vastaan.

Tänään innostuin talvitauon jälkeen tekemään Ledille esineruutua. Tein lenkin aikana ensin kaksi helppoa tutulla esineellä, melko kapeita ja ehkä pari-kolmekymmentä metriä pitkiä. Käytiin koirapuistossa ja paluumatkalla ajattelin tehdä vielä yhden, kun satuin löytämään vierasesineen maasta. Se on kyllä kumma miten sitä ei älyä nostaa vaikeustasoa hiljalleen, vaikka teoriassa tietääkin että jos yhtä asiaa vaikeutta (vieras esine) niin samaan aikaan ei saa vaikeuttaa myös muita (ruudun koko). Nyt siis sorruin perinteiseen ja tein normaalia suuremman ruudun ja heitin sinne esineen joka ei juurikaan meikäläiseltä haissut, joten siinähän kävi kuten olettaa saattaa jos olisi pysähtynyt ajattelemaan eikä olisi ahnehtinut. Ledi varmaankin kävi merkkaamassa esineen jo aiemmin, mutta en nähnyt sitä niin en hoksannut myöskään kehua. Se merkkasi sen myös silloin kun mentiin yhdessä etsimään, mutta olen ilmeisesti pahasti ruosteessa kun en silloinkaan ehtinyt sitä siitä kehua. Huoh. Tässäpä siis kardinaalimokailua kerrakseen, olkaapa hyvät.


Hienosti se kyllä ruudussa pysyi ja välillä teki jyrkkiäkin käännöksiä huomatessaan menevänsä alueen yli. Ainoastaan ruudun etureuna oli vähän hukassa, kun kävi jopa takanani merkkaamassa sinne jätetyn hihnan. Pitää suunnitella järkevämmin vastaava ruutu seuraavan kerran. Tästä itseäni ruoskittuani tein sitten hetken päästä superhelpon ruudun että saadaan vielä onnistunut suoritus loppuun. Tällaisia se tekee vaikka silmät kiinni, ruutu voi olla vaikka sen 50 metriä pitkä kunhan ei ole yhtä leveä niin esine kyllä löytyy vauhdilla. Minun vaan pitää hommata jotain nauhoja joilla merkkaan kulmat, koska näytän hukkuvan reitiltä ja lähetän koiran oudoista paikoista.


Loppuun vielä Ledin taidonnäyte matkalle pudonneiden esineiden hakemisesta, olkoonkin että tällä kertaa se kuuli avainten putoamisen ja osasi odottaa että kohta tapahtuu jotain. Tavoitteenahan olisi toki että jos koira tulee takaa, niin se oma-alotteisesti poimii esineet suuhunsa ja tuo ne minulle. Pitää vaan opetella palkkaamaan koira niin, ettei heittäessä vahingossa heilauta patukkaa ensin itseensä päin :)


Tästä se kausi taas lähtee käyntiin. Ohjaajan pitää skarpata huomattavasti enemmän kuin koiran!

"Ai mikä karvanlähtö?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti