sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Torikauhua

Ei, Ledi ei syönyt ketään Kuopion torilla tai muutenkaan pelotellut. Käytiin ekaa kertaa porukkatreeneissä hallilla, ja Ledistä tuli taas ihan pieni ja ujo koira :) meidänhän piti käydä siellä mätsärissäkin, mutta olen ollut koko viikon kipeänä niin ei ole tullut käytettyä koiria kuin pissalla ennen tätä päivää.

Hallille kokoontui siis lähinnä lappalaiskoiraharrastajia tokoilemaan mutta pari vääränrätuistakin pääsi livahtamaan sekaan. Tavotteita en sen kummemmin asettanut koska Ledi ei ole ennen vastaavassa tilanteessa tai paikassa ollut, niin toiveena oli lähinnä että se malttaisi olla hiljaa ja että sen kanssa voisi ehkä tehdä jotain pientä kivaa yhdessä. Hallilla on kolme kenttää ja kaikki olivat käytössä, joten koiria, lapsia, ääntä ja vilinää  riitti kuten ennakkoon arvelinkin.

Pieni ujo saksalainen
Aloitettiin rivipaikallaololla, Ledi sai kokemattomana rauhallisemman paikan reunimmaisena ja jäin sen lähelle eteen paikallaolon ajaksi. Hyvinhän se maata lötkötti, mutta ei siinä tekemisen meininkiä kyllä ollut. Eikä se mennyt ensimmäisellä käskyllä maahankaan, kummallakaan kerralla. Koko koira oli ihan flegu ja minä en osannut asialle mitään tehdä, tuollaisissa tilanteissa tulee ihan kömpelö ja hölmö olo, vaikka kukaan ei varmasti tuijottanut tai arvostellut kentän laidalla. Vinkiksi sain että näissäkin treeneissä voi olla ruokakippo edessä motivoimassa, tai jopa koiran rinnan alla. Silloin vaikka itse olisin kauempana niin koiralla on jokin syy odottaa paikoillaan, jos rohkeus (tai motivaatio) muuten meinaisi pettää.

Hyvin mahdutaan odottelemaan ihan hissukseen!
Seuraavaksi sitten keskityttiinkin saamaan koiraan vähän eloa hetsaamalla sitä patukalla, ja tehtiin jokunen toisto niin että Ledi saalistaa patukkaa perusasentoon, josta palkkaan sen hetsaamalla sen uuteen perusasentoon niin että se ei saa patukkaa kiinni ennen kuin toisen perusasennon jälkeen. Kun sain omat raajani suunnilleen ojennukseen niin se alkoi mennä ihan kivasti.

Tehtiin 2 x 10 minuutin sarjaa ettei Ledin pääkopalla käy liian rankaksi. Toisella kerralla jatkettiin samaa hetsaus-perusasento-hetsaus, sekä otettiin pari kertaa myös hetsaus-seuraa-palkka. Se mitä sain vinkiksi oli arvatenkin että seuraamista kannattaisi tehdä jatkossa joko pitkiä matkoja patukka esillä (motivaatio säilyy) tai lyhyitä pätkiä patukka piilossa että kontakti oikeasti olisi minuun eikä patukkaan. Alammekin Ledin kanssa tanssimaan seuruuta vasemmalla jalalla askel eteen, askel taakse. Peruutusta toki voi tehdä enemmänkin, ei olisi ollenkaan huonoa takapäätreeniä. Pienenä ongelmanahan on ollut että kun sanon "Seuraa!" Ledi siirtyy perusasennosta eteeni. Sanallisesti tai kehoakin apuna käyttäen koiralle voi antaa palautetta että ei näin, mutta hihnalla kannattaa kuulemma korjata vain huomion herpaantumista jos koira alkaa katselemaan muualle kontaktissa. Kuulostaa ihan järkevältä. Eri liikkeistä voi olla myös eri palkka, kunhan palkka on aina sama tietylle liikkeelle. Silloin koira tietää mitä on tulossa eikä joudu pettymään jos leikin sijaan saakin vain nakkia.


Hallilla on kyllä tosi hyvä matto, alkuun varoin vähän ettei Ledi vaan pääse taas loukkaamaan itseään leikkiessään mutta pito oli parempi kuin missään, enkä onnistunut palkkaamaankaan mitenkään niin että se olisi niksahtanut jostain. Toisaalta harmi että olen alkanut varomaan palkkaamista sen vuoksi että pelkään rikkovani koiran. Pitänee vaan opetella palkkaamaan se turvallisesti riittävän alas ettei se koskaan pääsisi hyppäämään mutkalla lelun perään.

Karu oli kyllä taas herätys siihen miten erilailla koira käyttäytyy vieraassa paikassa jossa on paljon häiriötä. Voipi olla että mulla ei aika eikä jaksaminen riitä treenata BH-koetta valmiiksi tämän vuoden aikana, kun olohuoneessa treenaaminen ei ihan riitä. Koirat jäivät loppuvuodesta harrastuksissa kakkossijalle joten saa nähdä mitä saadaan aikaiseksi. Hirmu tyytyväinen olen kyllä Ledin käytökseen, yhtään ei ollut hölmöä huutelua tai räyhäämistä. Ehkä seuraaviin treeneihin itselläkin on jo vähän parempi suunnitelma kun ei tarvitse murehtia sitä että karkaako koira toisten luo tai voiko sen kanssa tehdä muuta kuin seisoa vieressä ja karjua sitä hiljaiseksi, kun nytkään ei tarvinnut niin tehdä. Käytös 9½, ohjaajalla paljon skarpattavaa.

3 kommenttia:

  1. Hei,

    Vielä täydennystä eiliseen :) Eilen Ledin vire ei ehkä ollut alkuun ihan sitä, mihin se parhaillaan pystyy ja sen vuoksi tehtiin aika nostavaa harjoitusta. Jos palkkaus on jatkuvasti oikealle, niin se provosoi mahdollista edistämis/painamisongelmaa, joten kannattaa palkata myös vasemmalle takaviistoon. Vaihtelevasti siis ja vireen mukaan. :) Matkaa kannattaa lisätä asteittain ja palkata vaihtelevasti myös lyhyistä pätkistä. Kannattaa myös ottaa pitkiin seuraamisiin välillä käännöksiä tai pientä serpentiinikuviota, niin seuraaminen on koiralle mielenkiintoisempaa ja se joutuu vähän skarppaamaan. Hyviä treenejä!

    t. Terhi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, olen koettanutkin palkata mahdollisimman paljon vasemmalle ja välillä koettanut taaksekin, mutta siinä meillä molemmilla on vielä opeteltavaa etenkin kun pitää varoa ettei koira säntää palkalle huonosta asennosta ja taas nitkauta itseään jostain kohti. Kiitos täydennyksestä, ehkä ennen kesää päästään jo 20 askeleen tiiviiseen seuraamiseen ;) pitäisi vaan enemmän käyttää sitä ihmisten ilmoilla, ei siitä ole paljon iloa että se kotona tekee.

      Poista
    2. Hyvinhän se kuitenkin syttyi :) Kokeile rohkeasti välillä todella pitkiäkin seuraamisia, niin saat ison vaihteluvälin, eikä koira pääse tottumaan; homma pysyy sille mieluisana ja yllättävänä. :) Kyll se siitä!

      Poista