perjantai 28. lokakuuta 2011

Ekat tottikset

Eilen oli eka tottiskerta. Treenit pääsi vauhtiin lähempänä seitsemää ja siinä vaiheessa oli jo pimeää, kentällä tosin oli isot valot jotka loi jännittäviä varjoja. Kun toin Ledin pimeää metsätietä pitkin kentälle oli se kovin pelokkaan näköinen koiranpentu, karvat pystyssä kävi ihmiset nuuskimassa mutta melko nopeasti kykeni kuitenkin jo syömään ja leikkimään. Koirat oli kentällä yksi kerrallaan, muut odotti aina autossa joka varsin hyvä järjestely.

Tällä kertaa ihmisiä oli yhteensä viisi ja koiria seitsemän, ensi kerralla on ilmeisesti yhdeksän koiraa. Mukana oli kahta muutakin pk-rotua tuomassa väriä. Nuorten koirien kanssa tavoitteena on saada kentästä huippukiva treenipaikka että ne alkaisi nousta sopivaan vireeseen jo autosta ottaessa, joten treenivuoro on kovin lyhyt. Eniten siinä taitaakin oppia toisia koirakoita katsomalla ja kuuntelemalla.

Ledin kanssa katsottii perusasentoon tuloa, sekin on jännä miten itse en ole tajunnut palkata sitä ylhäältä päin ja olen tuskannut kun koiran pää veivaa käden perässä kuin lumottu käärme. Ylhäältä päin namitettaessa se tulee suorempaan eikä myöskään luikertele käden perässä.

Vauhtiluoksetulo tehtiin paljon pidemmällä matkalla kuin yleensä missään aiemmissa treeneissä olen tehnyt, tietysti kun pitkä nurmikenttä on kokonaan käytössä niin sama kait se on koiraa ja omistajaa juoksuttaa. Tajusin samalla että eihän Ledille ole edes opetettu luoksetuloon mitään sanaa, kun se nimellä tulee luo. Pitää alkaa sitäkin kehittää, toivottavaa olisi että siihen saisi sellaisen sanan jota ei ryssisi jokapäiväisessä käytössä. Myös vähän toisenlaista leikkimistä pitää Ledin kanssa kokeilla.

Täytyy käydä eläinkaupassa ennen seuraavia treenejä, shoppailla vähän hihnaa, pantaa, patukkaa ja muuta pientä sälää. Kerran jo hipeltelin sellaista puolimetristä hihnaa mutta syystä tai toisesta en ostanut, ja ketjupantaa en ole ostanut kun tuon niska paisuu sellaista vauhtia että se hetkessä olisi pieni. Vaan eipähän ne montaa euroa taida maksaa. Ketjupannan ei siis ole tarkoitus kuristaa (eikä sitä käytetä kuristavalla), vaan jos PK-kokeisiin mielii niin siellä ainoa sallittu panta on semmoinen niin sama totuttaa jo treeneissä siihen. Arjessa olen tykännyt käyttää leveämpiä pantoja jos on tullut nykäyksiä niin ei käy kurkkuun niin paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti