Meillähän kolmen koiran kanssa uloslähdöt ovat sisältäneet Tuikun pöhkämistä (ulkona täytyy olla jotain ihmeellistä joten pöhkän), Ledin inisemistä ja haukahtelua (ulkona on superkivaa joten en pysty olemaan hiljaa) ja Iisi ei muuten vaan pysy aloillaan. Laiskana olen ratkaissut tämän tähän saakka käskemällä kaikki istumaan, jonka seurauksena Tuikku pöhkää edelleen, Ledi vuotaa eriasteista vinkunaa ja kaikki koirat häslää eikä itseasiassa edes pysy istumassa vaikka kuinka käskyttäisi. Uloslähdöt ovat siis olleet kiihdyttäviä tilanteita sekä koirille että itselle. Nyt kun jäiin viikonlopuksi yksin kahden koiran kanssa, ajattelin että mullahan on kyllä aikaa lähteä ulos rauhassa.
Ideana oli, että aina kun koirat ääntelevät tai liikkuvat levottomasti tai kiihtyneesti, kaikki uloslähtöön liittyvä toiminta lakkaa. Ensin sain palata eteisestä työhuoneeseen istumaan aika monta kertaa korostetun rauhallisesti liikkuen. Sitten sain jo olla eteisessä niin että molemmat koirat pysyivät kohtuullisen rauhallisina (olivat aloillaan ja hiljaa). Ledin alkaessa vuotamaan palasin istumaan.
Takkia ottaessa Ledi alkoi vuotaa. Palasin istumaan. Kenkää ottaessa Ledi alkoi vuotaa. Palasin istumaan. Tätä toistettiin kutakuinkin jokaisen käteen otettavan esineen kohdalla, mutta alkoi näyttää lupaavalta jo siinä vaiheessa kun pääsin hihnoihin ja pantoihin. Ledihän yleensä viimeistään tässä vaiheessa alkaa haukahdella ja koettaa pujottaa päätään jokaiseen pantaan joka lähettyville tuodaan. Nyt se kuitenkin malttoi katsoa hiljaa kun laitoin Tuikulle pannan, mutta tuodessani sille pantaa se taas innostui ja pudotin pannan lattialle ja palasin työhuoneeseen hämmentynyt teinikoira perässäni. Toisella yrityksellä sain sillekin pannan kaulaan ilman häsläystä tai vinkunaa.
Ovella vietettiinkin sitten toinen tovi, Ledi äännähteli vain parilla ensimmäisellä kerralla kun olin sisäovea avaamassa, mutta sitten aloitti Tuikku. Ovi raolleen - BÖH. Ovi kiinni. Ovi raollee - BÖH. Ovi kiinni. Jne. Sitten päästiin porrastasanteelle. Ledi koettaa mennä jo portaita alas ja Tuikku sanoo BÖH. Takaisin sisälle. Pari toistoa. Päästään alaovelle, ja siinä Tuikun takia joudutaan toistamaan asiaa taas muutaman kerran. Päästään pihalle, josta jouduttiin Ledin innokkuuden vuoksi (hihna pinkeällä) palaamaan sisälle pari kertaa. Vaan päästiinpähän lopulta ulos ja koirat oli samantien kuulolla eivätkä "hälytystilassa"!
Iltalenkillä tämä oli jo aavistuksen helpompaa, toistoja tarvittiin vain puolet aamuisesta.
Loppuun kuva vielä Ledin rakenteesta. Sivusta katsottuna se näyttää massiiviselta ja jopa läskiltä, mutta kapoinen se on kun ylhäältä katsoo. Naamakin sillä on ihan pentukoiran vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti