Metsäilykuvia

 Sain vihdoin järkkäriin piuhan ja siten myös purettua vuoden 2013 kuvat koneelle. Tässä muutama loppuvuoden kuva, kohtahan sitä lunta taas saadaan :)

 

Ledin luona kävi tänään hieroja, en ole vielä kuullut tarkempaa raporttia mitä siitä tällä kertaa löytyi. Kirjoittelen sitten kun kuulen, Ledi tulee hoidosta siskon luota varmaankin loppuviikosta!

Asiaa glukosamiinista

Kasvattaja linkkasi hyvän artikkelin glukosamiinista ja sen käytöstä, kannattaa lukaista jos käyttää tai suunnittelee nivelvalmisteiden käyttöä koiralleen. Pari poimintaa:

Kun ollaan totaalisessa levossa, niin niverustojen proteoglykaanien synteesi vähenee ja nivel eräällä tavalla heikkenee. Sen sijaan kohtuullinen rasitus aktivoi proteoglykaanien syntymistäja sitä kautta liikunnalla suojataan nivelpintoja. Ensimmäinen toimenpide nivelrikkoa vastaan ei siis ole glukosamiinilisän syöttäminen, vaan kasvavan pennun ja aikuisen koiran hyvässä fyysisessä kunnossa pitäminen. - - Sen sijaan agilitykoirien hyppyjen aiheuttamat iskut saattavat olla se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Samasta syystä saksanpaimenkoiran ravauttaminen polkupyörän vieressä asfaltilla kymmeniä kilometrejä kuuluu sarjaan suunnattoman huonot ideat.

Glukosamiinin on havittu myös vähentävän tulehdusta ja sitä käytetään myös kipulääkkeenä.

Kun tuotteita ja ravintolisiä vertailee, niin kannattaa muistaa, että kun glukosamiinia markkinoidaan lääkkeenä tai lääkkeenoloisena, niin se vaatii lääkeluokituksen. Jos purkissa luvataan, että tuotetta voi käyttää nivelrikon hoitoon tai ehkäisyyn, niin valmistuttaja rikkoo pykäliä. - - Glukosamiinisulfaatti on saanut lääkeluokituksen vain ja ainoastaan polven nivelrikkojen hoidossa – ei mihinkään muuhun, koska näyttöä ei ole riittävästi.

Luonnollinen lähde tarkoittaa useimmiten vihersimpukkaa, ei siis puhdasta glukosamiinia. Kuluttajan – ja varsinkin nivelrikkoisen koiran suhteen – kannattaa muistaa, että vihersimpukka jauheuttuna tai ns. uutteena on täysin turha glukosamiinin lähteenä. Paremmin glukosamiinia saa naudan rustoista, ja kaupan päälle saa hammashoidon. Ihmisillä elintarviketurvallisuusvirasto kieltää järjestään glukosamiini-sanan käytön vihersimpukkatuotteissa, mutta koirapuolella meno on villimpää. Glukosamiini valmistetaan äyriäisten kuorista, ei mistään muusta. Ihmisillä käytetyt annokset ovat 1,5 – 3 grammaa, koirilla koosta riippuen alemmat. Tämä tarkoittaa sitä, että hoitomääriä on aivan mahdoton saada mistään ruuasta tai rustoluista. Normaalisti saatavat määrät ovat niin pieniä, että niistä ei ole myöskään mitään hyötyä nivelrikon ehkäisyssä, hoidosta puhumattakaan. Jos glukosamiinia käyttä hoitona tai ennaltaehkäisyys, niin on syytä ostaa lääkelaatuista puhdasta glukosamiinia.

Glukosamiinia kannattaa harkita käytettäväksi yhdessä omega-3 rasvahappojen kanssa. On viitteitä siitä, että EPA ja DHA yhdessä glukosamiinin kanssa toimisi huomattavan paljon paremmin kuin pelkkä glukosamiini.

Minun kuukauden takainen haava nilkassa räjähti eilen käsiin massiivisena tulehduksena, joten Ledi tuleekin takaisin mulle vasta ensi viikolla koska en pystyy kävelemään saati ulkoiluttamaan koiraa.

Tuikun häntä sen sijaan kuuluu olevan jo vähän parempi. Tramal ei sopinut Tuikulle lääkkeenä laisinkaan joten se jätettiin pois. Lisää koiramaisia kertomuksia sitten ensi viikolla kunhan saan koiruuden takaisin kaupunkiin :)

Hevoskuuri antibiootteja!

Tuikku parka! Lauantaina huomattu hotspot-häntä oli sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ottanut hurjan käänteen pahempaan ja siskolla oli edessä eläinlääkärireissu. Häntä oli turvonnut pahasti ja oli selvästi kipeä, Tuikku kuulemma kulkee vinossa ja lähinnä singahtelee paikasta toiseen tai heittäytyy istualleen. Sitä se tosin alkoi tehdä heti karvojen ajelun jälkeen lauantaina, tuntuu varmasti oudolta kun on tottunut paksuun turkkiin ja yhtäkkiä syystuuli vihmoo hanuria. Villahousuja en enää ehtinyt saksia siistimpään kuntoon joten koira näyttää vähän puimurin alle jääneeltä muutenkin.

Eläinlääkäri oli jopa ehdottanut hännän kuvaamista jos turvotus ei ala laskea kahdella eri antibiootilla ja kortisonivoiteella, epäili että siihen olisi voinut sattua jokin - hännässä ei kuitenkaan näy mitään jälkiä eikä se sinällään vaikuta aralta kuin hotspotin kohdalta. 10 päivän kuuri mömmöjä, jonka jälkeen tilanne katsotaan uudelleen jos oikein muistan. Toivottavasti paranee!

Sikäli olin yllättynyt että hotspotiin määrättiin puhdistus, kuivaus ja Fucidermillä voitelu. Luulisi että silloin iho nimenomaan ei pääse olemaan kuiva ja paranemaan kun siinä on geelimäinen voide koko ajan päällä, mutta kaipa eläinlääkäri tietää paremmin.
Kaulurin kanssa Ledin ja Tuikun erot korostuvat hyvin: Ledi työntää päänsä kauluriin innoissaan ja kauluri ei hidasta menoa vaikka sen kanssa törmäilisikin ympäriinsä (mikä on äärimmäisen kivuliasta kun se törmäilee myös jalkoihin täysillä). Tuikku sen sijaan jäätyy aika täysin, koska eihän ämpäri päässä voi liikkua tai juuri hengittääkään. Jos kauluri tökkää ovenpieleen, on ainoa looginen johtopäätös että oviaukosta ei mahdu kulkemaan laisinkaan ja on parasta luovuttaa heti. Reppana :)
Ledi jolkottelee perjantaihin saakka maalla jonka jälkeen palaa kaupunkielämään. Mietin kävisinkö sen kanssa parin tunnin ohituskurssilla kun näytti maksavan vaan 15€, ei niin että olisi ongelmia vaan että saisi hyvää kokemusta koiraporukassa treenaamisesta. Pitää alkaa polttelemaan TYKY-seteleitä hallin vuokraukseen niin päästään vähän tästä metsäläisyydestä eroon!

Lomat lusittu!

Kahden viikon lomapätkä takana ja kaikenlaista tuli tehtyä koiran kanssa ja ilman. Ledi oli ensimmäisen viikon ilahduttavan hyvässä kunnossa, mutta pitkä viikonloppu maalla Tuikun kaverina oli vetänyt selkää taas jumiin ja kuormittanut polvia, niin se pääsi taas kipulääkekuurille.

Maalla se aina ottaa roolin kaksivuotiaan kummipojan parhaana kaverina ja kulkee ulkona pojan vierellä kaikkialle, ja on mukana leikeissä parhaansa mukaan. Kuuntelee puheen pulputusta, pitää seuraa hiekkalaatikolla ja noutaa metrin päähän heitetyt kepit, ja luovuttaa ne myös takaisin. Kummipoika onkin ainoa joka saa heitellä keppiä Ledille, kun ei kovin kauas sitä jaksa singota :) myöskin mansikat ja karviaiset häviävät kuin itsestään, ihmislapsi syö oman osuutensa, Tuikku puoleen metriin saakka ja Ledi - vaikka kiven päällä keikkuen - loput. Sain sentään keskeltä pensasta vielä vähän kerättyä mehuksikin. Sain salakuvattua marjavarkaan keittiön ikkunasta!

Käytiin Tuikun lisäksi kyläilemässä myös äidin ja hänen isovillakoiransa luona ja Joensuussa tapaamassa mitteli- ja buhundipoikia. Poikien kaverina asuu iso (kai ne kaikki on isoja :D) bullmastiffi jonka nähdessään Ledi teki pihan portilla U-käännöksen että kiitti mutta ei kiitti. Se on kuitenkin varsin lauhkea vanhempi narttu niin Ledikin uskalsi sitten sen kotipihalle tulla, eikä talossa sisällä enää arastellut vaikka selvästi kunnioittikin sitä.

Mökkeiltiin myös pari päivää saaressa ja Ledi sai uida siellä niin paljon kun huvitti. Kun en jaksanut enää uida sen kanssa, laitoin sille pelastusliivit päälle että lillutelkoon niissä miten tykkää, ei ainakaan hukkua voi vaikka kramppi tulisikin. Nyt tosin olen huolehtinut että koira myös kuivuu välillä, ettei hotspot pääse uusiutumaan. Ledi oli mökkireissulla myös ensimmäistä kertaa moottoriveneessä, ja alun ihmettelypyörimisen jälkeen istui hyvin paikoillaan katselemassa maisemia. Virvelöimään aitä ei voi ottaa mukaan, kun se kiihtyy veteen molskahtelevista uistimista liikaa eikä ymmärrä miksei saa hypätä perään - jonkunhan ne uistimet on noudettava! Tämä on täysin omaa laiskuuttani kun en jaksanut alkaa opettamaan että virvelöinti on ihan ok juttu eikä vaadi koiralta toimenpiteitä. Laiturilta sen vielä joten kuten kesti, ja nuotiolla se oli visusti vahtimassa ettei kalat vaan pala karrelle.

Hotspotista puheenollen, sellainen on vuorostaan Tuikulla samassa kohdassa hännän alla kuin neljä vuotta sitten. Pääsin siis parturoimaan Tuikunkin häntä- ja perskarvat, puhdistus- ja kuivausoperaatiot jäivät siskon vastuulle kun Tuikku siellä asustelee. Toivottavasti parantuu hyvin, aika iso alue punoitti jo. Aika härskin näköinen siitä Tuikun hännästä tuli, mutta pääasia että ilma kiertää ja iho paranee.

Tuikun anaalirauhaset ovat myös oireilleet pitkin kesää säännöllisen liikunnan vähyyden vuoksi. Nyt sitäkin on määrätty ei niinkään kuuriluontoisesti vaan jatkuvana hoitomuotona :) jos toinen anaalirauhanen ei tyhjene alkuviikosta, pitää sitä käydä näyttämässä eläinlääkärissä ettei pääse muodostumaan tulehdusta tai ettei rauhanen jopa puhkea ihon läpi jossakin vaiheessa.

Olen muuten pidemmän aikaa tuskastellut Bloggerin käytön vaikeutta mobiilisti. Selaimella pystyy suhteellisen vaivattomasti kirjoittamaan juttuja, mutta kuvia ei saa lisättyä laisinkaan. Bloggerin apsi iPadille taasen ei käyttäjäkommenttien mukaan toimi enää laisinkaan ja sen kehittäminen ilmeisesti on lopetettu. Tänään kuitenkin törmäsin sattumalta apsiin nimeltä Blogsy, jolla tätä postausta kirjoittelen. Vaikuttaa ainakin ihan hyvältä, jännä nähdä miltä valmis juttu näyttää.

Loppuun vielä kuva nerokkaasta parvekesuunnittelusta, joka huomioi myös nokkaeläimet. Nuuh!

 

 

Fyssarin vaihtoehdot

Käytiin maanantaina siellä tutulla fysioterapeutilla pitkästä aikaa. Mikrovirralla availtiin jumeja ja mietittiin vaihtoehtoja nyt kun tiedetään ettö polvien nivelrikko on aiheuttanut ne jumit joita ollaan ihmetelty tässä sen pari vuotta.

Hän kehoitti rimpauttamaan Maaningalla putiikkia pyörittävälle akupunktiohoitajalle, koska on kuullut hänestä paljon hyvää. Kivunlievitykseen nivelrikkoiselle ja mitähän kaikkea muuta hyötyä, pitää kysäistä. Kun mainitsin kultahippuhoidon mahdollisuuden, niin hän tiesi että Lappeenrannassakin on eläinlääkäri joka niitä tekee, ei tarvitsisi lähteä Helsinkiin saakka. Savonlinnasta ajaisi pariin tuntiin.

Hoidon jälkeen käytiin ihmettelemässä pihan kurkipatsaita jotka olivat aika jänniä, kuten myös niiden keskellä oleva suihkulähde joka pirskotteli kylmää vettä nenälle saakka. Käytiin myös pyörähtämässä torilla toisella suihkulähteellä ja ihmettelemässä ihmisvilinää, ajattelin käydä ns. paremman ravintolan terassilla syömässä jonkun herkkuleivoksen jos vaan koiran kanssa saidi tulla. Ledille kuitenkin iski akuutti kakkahätä aivan terassin sisäänkäynnin ulkopuolella, niin en kakat siivottuani kehdannut enää mennä kysymään voidaanko tulla vaan hipsittiin aina vauhdikkaasti autoa ja kotia kohti. Sattuuhan tuota :D naureskelinkin itsekseni että toisilla on lompakossa kesäkumeja, mulla kakkapusseja.

Fysioterapeutti antoi matkaan myös metsäjumpan ohjeen, jolla voi vahvistaa koiran lihaksia ilman pakkopuurtamista. Metsäjumppa löytyy myös täältä.

Hän myös ehdotti kokeiltavaksi isoa lutteroksi täytettyä ilmapatjaa, sen päällä kävely ja temppuilu on kuulemma osoittautunut testikäytössä hyvin tehokkaaksi kuntoutusmuodoksi. Jotta nivelen voitelu toimisi kunnolla, pitäisi sen koko liikkuvuuskapasiteettia käyttää säännöllisesti. Jalan koko liikerataa pitäisi siis päästä käyttämään, ja teitä pitkin liikkuessa niin ei tapahdu vaan pitäisi liikkua rauhallisesti upottavalla sammalella, korkeassa varvikossa, pehmeässä hangessa ja astua laonneiden oksien yli. Myös istu-seiso -harjoitukset pumppaavat voiteluainetta nivelpintoihin. Ja minä kun olen varta vasten varonut teettämästä istu-maahan-seiso -liikkeitä ettei niveliin sattuisi! Luonnollisesti myös rauhallinen uiminen on edelleen erittäin hyväksi nivelille ja lihaskunnon ylläpitoon, sen sijaan kepin perässä hullun kiilto silmissä kauhominen huonolla uintitekniikalla on lähinnä haitaksi.

Hyvä käynti oli kaiken kaikkiaan. Pitää vähän miettiä vaihtoehtoja :)

Hotspot-hautomo

Voihan räkämälli! Ledillä oli pari viikkoa sitten tassuissa äreästi punottavat varpaidenvälit, joita käytin näyttämässä eläinlääkärissäkin kun minun silmään näytti että yltäisi kynnen alle saakka ja koira niitä nuoleskeli jatkuvasti. Mitään vierasesinettäkään ei kuitenkaan löytynyt, joten hoito-ohjeeksi tuli desinfioida varpaanvälit kahdesti päivässö ja levittää niihin Fuciderm-voidetta. Ja tietenkään koira ei saa nuolla tassujaan. Tassut saatiinkin melko hyvään kuntoon, nyt punotusta on ollut enää yhdessä tassussa.

Mutta sitten. Aiemmin viikolla ulkoilessa Ledi käännähti muutaman kerran eri päivinä "katsomaan" kupeitaan, samalla lailla kun jos sinne pistäisi joko hyönteinen tai kipu. En löytänyt turkista mitään ja ohitin asian olankohautuksella, sillä kun niitä jumeja on ja maanantaille on varattu fyssari.

Yksi ilta sitten aloin kuulostelemaan että nyt tuo nuolemisen lupsutus on kestänyt kyllä tavallista pidempään, ja yllätyin kun näin Ledin nuolevan vehjettään eikä tassujaan. Ja kyllä, alavatsaa oli nuoltu jo sen verran reippaasti että karva oli läpimärkä ja iho punotti. Koska oli jo myöhä, sipaisin iholle vaan Fucidermiä ja laitoin koiralle kaulurin ettei se nuolisi enempää. Virhe.

Hautomo jo vähän parempana

Seuraavana aamuna katsoin tilannetta ajan kanssa ja näin heti että alavatsassa on iso laikku kellertävän liman peitossa. Hotspot. Tuikulla oli kerran hännän alla, mutta Ledille ei ollut koskaan tullut vaikka se rypee paljon järvessä. Kuitenkin kun sain alueen ajeltua karvoista, puhdistettua ja kuivattua, huomasin että kastroinnin tikit ovat tehneet pari ekstrapoimua muutenkin hieman löysän ihon kohtaan, joten sinne oli alkanut pesiytyä bakteereja. Ja kuten myöhemmin huomasin, on kyseistä kohtaa hyvin vaikea tuulettaa kun se hautuu koiran istuessa ja maatessa, ellei koira makaa selällään.

Olen nyt viikonlopun ajan putsannut alueen Septidinillä muutaman tunnin välein, aina kun olen huomannut sen alkavan "limoittua" ja sen jälkeen kuivannut. Parhaaksi olen huomannu hiustenkuivaajan, parvekkeella toimii myös koiran rellottaminen selällään sylissä ja viuhkalla huoskuttelu samalla kun itse katsoo netflixiä. Ilmakylpyjä siis! Toki myös ulkoillessa koiran liikkuessa ilma käy nivusten alueelle, mutta itse olen vielä vähän nilkku edellisen haaverin vuoksi. Siitä uimareissusta tuo hotspotkin sai alkunsa, kun jäi koira kuivaamatta päivystykseen lähdön takia.

Ilokseni tänä aamuna iho näytti jo paremmalta, ei kellertävää limapeitettä vaan punoitusta enää. Toivottavasti selviämme ilman antibiootteja! Huomenna Ledillä siis fysioterapia, avataan lantion seudun jumit mikrovirralla tai laserilla. Toivottavasti niitäkään ei jatkossa tulisi :)