Lähes terve

Jostain syystä blogin luetuin juttu on viikosta toiseen "Ledini on rikki". Muuta selitystä en sille ole keksinyt kuin että jotkut tulevat blogiin aina kyseisen linkin kautta, tai että ihmisiltä on hajonnut paljon LED-valoja, ja hakevat googlesta apua mutta päätyvätkin johonkin hemmetin koirablogiin.

Viime viikolla oli fysioterapia ja nyt tiistaina vesiterapia ja hieronta. Ledi jaksoi vähän paremmin kuin viimeksi, mutta kun juoksumaton nopeutta muutti niin Ledi alkoi helposti peitsaamaan, kun se on helpompaa niin. Siksi nopeutta vaihdeltiin sen mukaan että koira pysyi puhtaassa käynnissä. Nopeudet oli 2,6 ja 2,8, kuulemma ensi kerralla voidaan kokeilla jo kolmosta. Vettä on polveen saakka eli aika raskasta, tarkoitushan onkin saada koira käyttämään jalkojen koko liikerataa tehokkaasti. Nyt se polki molemmilla takajaloilla symmetrisesti etujalkojen jälkiin, kun viimeksi vasen takajalka oli vähän huonompi. Vastusta voi lisätä myös kallistamalla mattoa ylämäkeen.

Hieronnassa lantion alueella jossain kiinnityskohdissa oli pientä jumia joista Lediki ilmoitti päätään nostamalla. Muuten se ensimmäistä kertaa hieronnan aikana köllötteli silmät ummessa nautiskellen. Oli puhetta että Ledille voisi ottaa tehokuurin vesiterapiaa, kun ei sitä luntakaan ole kuulunut että voisi siinä kahluuttaa. Esimerkiksi kahdesti viikkoon kuukauden ajan niin takapään lihakset voimistuisivat nopeammin. Ajanvaraus vaan meinaa olla hieman haasteellinen, meille kun oikeastaan käy vain ilta-ajat joita on vain tiistaisin ja torstaisin, ja suurin osa niistä jo mennyt seuraaville parille viikolle. Suunnittelin myös vieväni Iisin hierontaan ensi kerralla jotta saa vähän käsitystä missä kunnossa se on, kun sekin välillä peitsailee, vaikkei muuten juuri oireile. Varasin nyt niitä aikoija mitä tälle vuodelle vielä oli vapaana, tammikuun ajanvaraus ei olekaan vielä auennut.

Tuikun tilassa ei ole kuulemma muutosta parempaan tai huonompaan. Se varmaankin ensi viikolla hierotaan uusiksi niin sitten ainakin tietää onko jumit yhtään sulaneet tällä välin. Kuulin myös (puhelimen välityksellä, valitettavasti koska kuuloni mahdollisesi vaurioitui hieman) että Tuikku taas lähti jäniksen perään MUTTA kääntyi huudosta takaisin! Mikähän höperyys siihen on iskenyt jos ei enää jänikset kiinnosta.

Ai niin ja hieroja sanoi että Ledille voisi opettaa pää alhaalla peruuttamista ja peruuttamisesta istumista, jotka vahvistavat takapäätä. Otetaan asialistalle.

Niin ja Ledi ei siis ollutkaan syönyt kenkää, kepo vaan oli raivannut suurimman osan riekaleista roskiin. Huh. Mutta se oli ihme juttu että Ledi oli syönyt kengän ihan normaalin työpäivän aikana, ollessaan Iisin kanssa kotosalla kuten aina. Liikaa virtaa todennäköisesti ja liian vähän älyllistä tekemistä.