keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Supikoira Ledi

Uudenvuoden tinat tuli valettua ja raketteja katseltua. Ledi ei välittänyt raketeista kummemmin, aika vaimeana ne kyllä kuuluikin niin kauan kun kotosalla itse olin koiran kanssa. Valamassani tinassa näkyi iso koira tai susi, supikoiraakin ehdotettiin. Enpä silti arvannut mikä vuoden ensimmäisenä päivänä odottaisi.

Lähdin käyttämään Lediä tarpeillaan samassa pusikossa kuin aina ennenkin kylässä ollessamme, polku joka vie omakotitalojen välistä ylös harjulle jossa ei ole mitään eikä koskaan ketään. Laitoin Ledin pannan valon päälle koska alkoi olla pimeää ja laskin sen irti etsimään kakkapaikkaa, mutta kun menin itse viisi metriä perässä mäen ylös ei vilkkuvaloa näkynytkään missään. Huhuilin että minkä puskan taakse se nyt meni, mutta sitten tajusin että ei PERKELE se on lähtenyt joko naapurin kissan perään tai löytänyt jäniksen, joita toisinaan siinä lähistöllä pomppii. Ledi oli aiempina päivinä osoittanut kiinnostusta kapeaa pusikkoista sivupolkua kohtaan joka eroaa isommalta polulta, ja arvelin että nyt se on saanut jonkun tuoreen hajun ja on nyt lähtenyt tarkistamaan sen. Huikkaan Ehdottoman Luoksetulokäskyn vaikka tiedän että se on turha siinä vaiheessa kun koira jo ajaa. Oli hiirenhiljaista. Huudan uudelleen mutta ei tapahdu eikä kuulu mitään.

Katsokaas ero on siinä, että kun Tuikku ajaa jänistä, haukkuu se koko ajan ajohaukkua niin kauan kun se näkee jäniksen, joten voi olla ketutuksesta huolimatta melko turvallisin mielin kun tietää missä koira on, ainakin suunnan. Pelko iskee siinä vaiheessa kun tulee ihan hiljaista. Ja Ledi lähtee ajamaan täysin äänettömästi eikä se pidä minkäänlaista ääntä missään vaiheessa ajoa, olkoonkin että se onneksi vain sprinttaa korkeintaan parisataa metriä jäniksen tai kissan perään ja tulee yhtä lujaa vauhtia takaisin. Minulla ei siis nyt ollut mitään käsitystä missä koira on kun siitä ei kuulunut mitään eikä edes metsä rapissut sen liikkeistä.

Jatkoin polkua eteenpäin ja kohta alkoi metsän toiselta puolelta kuulua ison koiran haukku, ja aika epäilemättä se olisi Ledi. V*tutuskäyrä pompsahti tappiinsa siinä vaiheessa kun kuulin että siellä on toinenkin koira, kuulosti samalta kuin pieni koira räykyttää kuristumaisillaan hihnassa. Tiesin että siinä suunnassa on jääkiekkokaukalo jossa sulan maan aikaan (kuten nyt..) jotkut juoksuttavat koiriaan. Mielikuva oli siis se, että Ledi on ajanut jänistä, hukannut sen ja päätynyt rähisemään jollekin pikkukoiralle jota joku oli ulkoiluttamassa siellä. Sikäli outo skenaario, koska 1) Ledi ei koskaan jää omille teilleen vaan tulee heti takaisin ja 2) se ei ole aggressiivinen toisia koiria kohtaan. Pidensin askelta lisää siinä vaiheessa kun kuulin että Ledi vinkaisee, ajattelin että nyt siellä omistaja varmaan (oikeutetusti) potkii Lediä pois koiransa kimpusta.

Tässä vaiheessa mietin että näinkö ne iltalehtien otsikot syntyvät, kiltti ja turvalliseksi luultu koira vaan napsahtaa joku päivä ja käy toisten koirien tai lasten kimppuun ilman sen suurempaa syytä. Mietin että Ledillä onneksi on vakuutus joka kattaa toisille aiheutuneet vahingot ja sen omat eläinlääkärikulut. Alkoi huolestuttaa ihan tosissaan.

Rymyän metsän läpi ja pääsen sen laitaan, nään että jäähallin valojen kajossa on vilkkuvalosta päätellen Ledi naamakkain haukkumassa pienemmän koiran  kanssa, joka ihmetyksekseni on myös irti eikä ihmisiä näy missään. Karjaisen että "LEINONEN!!!!" ja Ledi juokseekin samantien luokseni kun olin kuitenkin jo näköetäisyydellä ehkä 50 metrin päässä. Olen ihan saatanan vihainen ja ihmeissäni koiran käytöksestä (anteeksi kielenkäyttöni), otan koiran kiinni ja lähden kävelemään sinne missä koirat näin, mutta toista koiraa ei näy enää missään. Viereisellä pururadalla on kaksi sauvakävelijää ja kysyn että oliko heillä koiraa? Toinen heistä huikkaa:

"Se oli supikoira!"



Mitä..? Helpotuksen aalto hulvahtaa ylitseni kun tajuan että koirastani ei ole tullut yhtäkkiä aggressiivista hullua joka käy toisten koirien päälle, eikä kehenkään ilmeisemmin ole sattunut. En usko että Ledi on tehnyt supikoiralle sen enempää kuin kissoillekaan, se on ajanut takaa mutta kun supi on pysähtynyt (tai Ledi on saanut sen pysäytettyä), se ei ole tiennyt enää mitä pitäisi tehdä. Kun tulin tilanteeseen, ne olivat vastakkain ja räykyttivät toisilleen liikkumatta mihinkään mutta en tosiaan nähnyt tarkasti eikä käynyt kyllä mielessäkään että toinen eläin olisi jokin muu kuin koira. Ledi oli ilmeisesti pysäyttänyt supin ja piti sitä käskyttämällä aloillaan, ja kun tulin tilanteeseen niin Ledi oli näin jälkikäteen ajateltuna lähinnä helpottuneen oloinen että "Jes kiva kun tulit, alkoi olla jo aika jännät paikat mutta sainpa sitä pideäteltyä niin kauan kunnes ehdit paikalle!". Harmi vaan että minä nyt en satu olemaan metsästäjä, oltiin kaupunkialueella ja Ledin ei todellakaan ole toivottavaa olla mikään metsästyskoira.

Sauvakävelijä sanoi että alueella on aika paljonkin supikoiria ja hän oli ilmeisen pettynyt että Ledi ei tappanut sitä. Ilmeisesti omakotitalojen takana risteilevät pienet polut ovat supien käytössä, ja Ledin eilen polulta syömä uloste olikin supin eikä kissan, kuten aiemmin luulin. Supikoira myös selittää Ledin suuren mielenkiinnon kyseisiä polkuja kohtaan, koska ei se kissoista tai oravista ole niin intoillut samalla tavalla. Ilmeisesti uusi haju oli KOVIN mielenkiintoinen.

Huoletti tietysti aiheuttiko Ledi supikoiralle vammoja, mutta vaikeapa niitä on lähteä tarkistamaan. Vielä enemmän huoletti miten verinen koiran naama on ja että saako se jonkun vesikauhun jos haavoja löytyy. Kun päästiin sisälle niin kuonosta löytyi kaksi pientä hampaanreikää, ei mitään pahempaa. Pitää vaan puhdistella niitä nyt ja seurata tilannetta.


Mutta huh huh. Että Tuikku ajaa riistaa ja Ledi sitten on mielestään pienpetojen metsästäjä? Tottahan on että supi on haittaeläin ja niiden tappaminen on hyvää riistanhoitoa, mutta en nyt oikein haluaisi että oma koira oppii ajamaan saati tappamaan yhtään mitään. Isäntä kyllä jo ehti innostua että lähtevät supimetsälle Ledin kanssa, mutta jää kyllä ihan haaveksi jos (ja kun) se minusta riippuu. Seuraavat viikot koira on aika kovassa tarkkailussa irti ollessaan että vastaava ei pääse toistumaan. Nyt tosin vaihdettiinkin kaupunkia ja palattiin kotiin, täällä en ole nähnyt kuin niitä jäniksiä ja oravia mutta silti.

Ihmetyttää myös että Wikipedian mukaan supikoira ei hauku. Jotain sellaista käheää rääkymistä se kuitenkin oli jota pikkukoirat kireissä hihnoissaan pitää, haukkumiselta se minusta äkkiseltään kuulosti. Mietin myös että HELVETINKÖ HYÖTYÄ NOISTA ROKOTUSKORTIN MERKINNÖISTÄ ON JOS ELÄINLÄÄKÄRIN KÄSIALASTA EI SAA MITÄÄN SELVÄÄ MITÄ ROKOTUKSIA KOIRALLE ON ANNETTU JA MILLOIN???

No, onneksi näköjään itse rekisteripapereihin on liimattu myös rokotteiden tarrat joista lopulta näki että kyllä, Ledillä on rabies-rokotus voimassa. Huh. Tunteita nostattava ilta. Pahoittelen vielä tekstissä käytettyä kieltä. Että vauhdikasta uutta vuotta vaan ja suhtautukaa tinaennustuksiin vakavasti! Mitä teidän tinoissa näkyi?

1 kommentti: