keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Kun koira haukkuu ovikelloa

Kun saksanpaimenkoira haukkuu ovikelloa niin harmittaa paitsi naapureita kun ikkunat helisee, myös asukkaita itseään kun joutuu säikähdyksen vuoksi vaihtamaan jälleen yhdet kalsarit.

Ledi ei näytä yhdistäneen hyökkäystä varsinaisesti toisiin koiriin. Olen ulkoillut sen kanssa ja tehneet ohituksia erikokoisten koirien kanssa ihan läheltäkin, ja se on käyttäytynyt erinomaisesti, ehkä jopa vältellyt katsekontaktin ottamista toiseen koiraan. Pelokas se ei kuitenkaan ole, vaan on ottanut iloisesti kontakktia minuun jos olen pyytänyt,

Sen sijaan se on yhdistänyt hyökkäyksen jotenkin ulko-oveen ja etenkin ovikelloon, vaikka näillä ei ole oikein loogista yhteyttä tapahtuneen kanssa. Koirat hyökkäsivät sen kimppuun alaovella, ei omalla koviovellamme. Kukaan ei tietääkseni myöskään soitellut ovikelloa tapahtumahetkellä. Siitä huolimatta Ledi on ollut torstaista saakka herkkä reagoimaan rappukäytävän äänille ja ovikellosta on tullut arkkivihollinen. Perjantaista lähtien olen soitellut ovikelloa sekä kotiin tullessani, että kotona ollessani nauhalta soitettuna.


Alla olevassa videossa keskivertoreaktio.


Toisaalta masentavaa että on jo viides päivä menossa, mutta jotain edistystäkin on havaittavissa. Enää haukkuminen ei ole enää yhtä räjähtävää ja se laantuu vähän nopeammin. Reaktiot myös vaihtelevat, tarpeeksi kun jaksaa rimputella niin koira ei enää juuri reagoi sen päivän aikana - ainakaan seuraavaan tuntiin, kunnes asia on taas unohtunut.

Soittelen siis ovikellon ääntä, mutta en sano koiralle mitään tai reagoi siihen millään lailla. Kun tulen kotiin, soittelen ovikelloa sen aikaa että haukkuminen lakkaa ja tulen vasta sitten sisään. Vieraatkin saavat ihan rauhassa rimputella kelloa, ei meillä avata ennen kuin koira rauhoittuu. Sen jälkeen voi ovelle mennä kurkkaamaan kuka on tulossa, tai jos on soitettu nauhalta niin koira voi todeta ettei siellä ollutkaan mörköjä.

Alla olevassa videossa jo vähän lievempi reaktio.


Naapurin koirien kanssa emme ole sattuneet yhtäaikaa ulos, joten en tiedä miten Ledi niihin reagoi. Naapuri ei ole vastannut kun kysyin haluaako hän vielä käydä yhteisellä lenkillä, ettei koirille jäisi mitään hampaankoloon. Liekö loukkaantui, kun pyysin häntä ottamaan miehensä mukaan ellei hän ole aivan varma että pystyy ja jaksaa hallita koiransa, jos se jostain syystä päättäisikin hyökätä uudelleen. Minusta ei voi moittia jos en ole kovin vakuuttunut hänen koirankäsittelytaidoistaan..

Vaan jatkamme ovikelloharjoituksia ja toivon että kun koiralla on päässään peruspalikat kunnossa, ei tästä jää meille ylitsepääsemätöntä ongelmaa. Kunhan vaan naapureilla riittää ymmärrystä korjaustoimenpiteiden ajaksi..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti