keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Pimeäajoa

Kävin Ledin kanssa keskiyön kelkkailulla, ainakaan näin yöaikaan ei hirveästi luulisi hiihtäjiä olevan ladulla. Tähän väliin voisin manata sitä miksi talvisin pururadat ja kaikki muut kuin kadut täytyy olla latuna, mutta en taida enää jaksaa valittaa asiasta. Ensin tehtiin puolen tunnin lämmittelylenkki ilman kelkkaa, ja sen jälkeen se veti kelkkaa tasaisella pieniä pätkiä. Latupohja oli erinomainen, juuri sopivan kova mutta ei jäinen. Pururatahan menee melkein tuosta ikkunan alta niin sille lähteminen on helppoa, ja käytännössä lähimmät reitit ovat myös jalankulkijoiden käytössä koska muita reittejä ei talviaikaankaan ole tietyille osuuksille.

Ledi oli ihan intopinkeänä kun huomasi saavansa valjaat päälleen. Se nyt tosin innostuu myös manttelista tai kaulapannasta joten se ei kerro juuri mitään, mutta innollahan tuo lähti vetämään. Pyysin kuitenkin että se vetäisi laukan sijasta melko rauhallisella ravilla, ja se vetikin kaikki kolme pätkää oikein mukavasti. Välillä annoin sen huilia irti ettei mene maku koko hommasta, kun vasta aloitellaan eikä ole vielä niitä parhaita mahdollisia valjaitakaan, niin en halua että on missään vaiheessa koiralle epämiellyttävää. Vetomatkat olivat siis ehkä 100-200 m kerrallaan joten kilometritolkulla en sitä juoksuttanut. Harmittaa vaan kun se jo lämmittelyssä irti juostessaan rikkoi harmittavan paljon peitsille tai laukalle. Vetäessään liikkui kuitenkin hyvin ravissa, joka vähän oli koko vetohomman ideakin tälle päivälle. Ei niinkään taakan veto, vaan puhdas ravi kun en itse jaksa juosta riittävän lujaa riittävän kauan että koira liikkuisi hyvin.

Viime päivinä koirien ulkoiluttamiset ovat olleet enimmäkseen kepon hoidolla joten en tiedä onko Ledi liukastellut, riehunut tai törmäillyt, tai missä vaiheessa se on taas alkanut mennä pökkelöksi. Äärimmäisen turhauttavaa käyttää koiraa fyssarilla ja hierojalla ja katsoa miten se liikkuu pari päivää hyvin ja kohta on taas pökkö. Pitänee nyt vaan ottaa vaikka viikon ajaksi Ledi erikoistarkkailuun että hoidan itse sen kaikki ulkoilutukset niin näen miten se minäkin päivänä liikkuu. Ei olisi pahitteeksi sitä hieroa itsekin, ainakaan tämän päiväisen ulkoilun perusteella. Sitten jos saisi ne valjaat tilattua ja haettua ne nivelvalmisteet postista ja sitä ja tätä ja tuota taas.. mihin minun jaksamiseni on kadonnut?

Huomenna otan Ledin mahdollisesti mielen virkistykseksi mukaan tallille, mutta maastolenkki jätetään tällä kertaa väliin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti