Illan teemana oli hyppytekniikka jumppasarjalla. Ratana oli siis viisi estettä peräkkäin, joiden eteen koira jätettiin ja itse mentiin loppuun kutsumaan koiraa. Ideana oli saada koira hoksaamaan että sen täytyy sovittaa vauhtinsa niin että se pystyy hyppäämään sarjan ilman väliaskeleita, in and outtina. Olikin mukava huomata miten koira oikeasti työskenteli selviytyäkseen esteistä, venytti itseään. Kolistelihan se pari kertaa kun esteitä nostettiin. Tätä ja Canis-lehden "pennun hyppykoulua" pitäisikin käydä ainakin kerran viikossa opettelemassa hallilla.
Illan toinen teema oli koiran eteenmeno ja ylipäänsä irtoaminen esteille että se pystyisi suorittamaan ne itsenäisesti ilman että omistaja on vierellä tai vastaanottamassa. Meillä on tässä tekemistä johtuen siitä etten ole saanut aikaiseksi sitä Tuikulle vielä kunnolla opettaa. Lisäksi se väsähti ympärillä olevasta hälystä niin paljon ettei juuri jaksanut lopussa enää kiinnostua esteiden takana odottavasta palkkiosta vaan meni vähän löntystelyksi. Mietinkin pitäisikö sille ostaa kevythäkki jotta se vuoroaan odotellessa voisi oikeasti rentoutua, eikä tarvitsisi kytätä ympärillä meluavia hysteerisiä terrierejä (HALUUN RADALLE HALUUN ESTEILLE HALUUN HALUUN HALUUN UAAAAAAA TUUN LÄPI TÄSTÄ KULJETUSKOPISTA LASKEKAA ULOS RAAPS RAAPS HAUVOUVII OLEN KILIPÄÄ).
Ensi kerralle ohjaaja sanoikin laittavansa meidät ensimmäiseksi että koiralla riittäisi tarmo vähän paremmin. Ajattelin myös lompsia sen kanssa ulkosalla enemmän, koska siellä se on oma lunki itsensä ja ovesta päästyään ravistaakin itsestään sisähallin stressit pois. Vaan kaipa sekin tottuu?
Kotiläksyksi seuraavalle kerralle tuli haltuunotto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti